Q-balainen serenaadi


Me tulimme kapakasta kai hiukkasen horjuen.
Olin lähtömaljoja juotu, ja yö oli ihmeellinen.
Joku huomasi sattumalta se oli kai Watkinson
että serenadi sulle ihan velvollisuutemme on.

Ja kolmisin seisahduimme me alle sun akkunas
ja punaisen lampun näimme me palavan huonessas
ah - muistan - ympärillä oli ihana kuuban yö
ja nuorena hehkuvana joka ainoa sydän lyö.

Me muistamme kuuman poves ja keinuvan lantios
ja jokainen huulillansa tuns vielä sun suutelos
ja me kaipasimme jälleen sinun nauruas solisevaa
voi miksi on jätettävä tämä ihana öitten maa.

Tom lauloi murheellisesti ja säesti Watkinson
minä nielin kyyneleitä olin kovasti onneton
niin rakstin sinua silloin ja rakstan vieläkin
ja sun punainen sukkanauhas on arteeni kallehin.

Sinä avasit ikkunasi ja kummasti hymyillen
sinä pudotit jokaiselle tulipunaisen kukkasen
ja me itkimme haikeasti ja horjuimme satamaan
ah, kuuban helmi, sua en unohda milloinkaan.