Tietoa


Mä tiedän virran miss' ei vesi jäädy
ei paista aurinko ei loista kuu
niin vaikeaa on sinne sisään pääsy
sill' sankan kaislan peitos' on sen suu.

Ei metsämies saa siellä ristaa pyytää,
ei kalamies saa laskea verkkojaan,
vain joskus joskus pieni viekas hauki,
käy hetkeks' virran uomaan kellumaan.

Kun ilta käy ja aurinkokin laskee,
ja kuukin taivaalle käy loistamaan,
mä otan esiin pienen palkovenheen,
ja sillä virralle käyn soutamaan.

Ees' takaisin mä siellä sitten soudan,
siks' kunnes venho alkaa vuotamaan,
ja onnellisina päätän souturetken,
ja rannan kaislaan vien venheen kuivumaan.