Tietoa


Mä tiedän virran, miss' ei vesi jäädy,
ei paista aurinko, ei loista kuu.
Niin vaikeaa on sinne sisään pääsy,
kun tuuheen kaislan peitoss' on sen suu.

Ei metsämies saa siellä riistaa pyytää,
ei kalamies saa laskea verkkojaan.
Vain joskus, joskus pieni viekas hauki
käy hetkeks' virran uomaan kellumaan.

Ja ilta-aurinko kun länteen laskee,
mä hiljaa hiivin virran rannalle
ja otan esiin pienen palkovenheen
ja virran suusta vedän vesille.

Ees takaisin näin hetken hiljaa soudan,
siks' kunnes venho rupee vuotamaan
ja tyytyväisnä päätän souturetken
ja venhon rannalle vien kuivumaan.